Tomi Räsänen - ICT-vinkit

Mozilla Thunderbird – Sähköpostiohjelma

Sähköpostiohjelma on monelle tärkeimpiä työkaluja tietokoneella työskennellessä. Moni käyttää kuitenkin mieluummin web-postia, mutta sähköpostiohjelman käytössä on omat etunsa. Ainakin monesta muusta toimisto-ohjelmistosta OpenOfficeen siirtyneet huomaavat usein kaipaavansa sähköpostiohjelmaa, koska se ei kuulu OpenOffice-pakettiin, vaikka kuuluukin useimpiin toimisto-ohjelmistopaketteihin. Mozilla Thunderbird on yksi suosituimmista ilmaisista sähköpostiohjelmista, eikä syyttä.

Ukkoslintu lentää...

Thunderbirdin eräs hyvänä pidetty ominaisuus on tietenkin hinta. Se on ilmainen. Siitä huolimatta se on varteenotettava kilpailija kaupallisille tuotteille ainakin kotikäyttäjän näkökulmasta. Ihan kaikkia mahdollisia ominaisuuksia ohjelmasta ei löydy, mutta toiminnallisuutta voi parantaa add-oneilla. Siihen käyvät monet samat add-onit kuin Firefoxiinkin.

Muunneltavuus on varsinkin add-onien myötä erittäin hyvä, mutta perusasetuksillakin pärjää pitkälle. Sähköpostitilien lisääminen on helpohkoa, joskaan se ei aihetta tuntemattomalle taida koskaan olla todella helppoa. Ohjeita kyllä löytyy runsaasti, kuten muihinkin yleisimpiin sähköpostiohjelmiin.

Monet pienet oivallukset tekevät käytöstä helppoa ja tehokasta. Ohjelmasta löytyy ominaisuuksia, joita kilpailijoilla ei ole tarjota. Thunderbird on käyttökelpoinen myös uutisryhmien (news) ja feedien seuraamiseen.

...mutta sakkaa tietyissä yhteyksissä

Eräs Thunderbirdin suurimmista puutteista on, että siinä ei ole kalenteria. Sen saa toki add-onina, mutta siinäkin on omat ongelmansa. Thunderbirdin tietyt osat saa kyllä synkronoitua useimpien matkapuhelinten kanssa, mutta tämä ei koske add-oneja. Tämä saattaa jollekin olla ratkaiseva tekijä sähköpostiohjelmaa valitessa, mutta ongelman pystyy kyllä kiertämään useammalla tavalla.

Itseäni (edellä mainitun seikan lisäksi) eniten harmittaa tottuneena Microsoft Outlookin käyttäjänä, että Outlookin "post in this folder" -ominaisuutta ei ole. Minulla on ollut tapana pitää muistilappuja sähköpostin joukossa, mutta Thunderbirdin myötä on tullut tarve kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Yhteenveto

Thunderbirdissä on hyvät ja huonot puolensa. Henkilökohtaisista tarpeista riippuu, kannattaako sitä harkita omaan käyttöön. Toiminta on kokemukseni mukaan ollut vakaata ja luotettavaa, enkä näe mitään estettä kokeilulle. Kokemukseni perustuu pääasiassa versioon 3.0.4. Thunderbird löytyy Windowsin lisäksi Mac:lle ja Linuxille. Kielivaihtoehtoja on tarjolla kymmenittäin, suomi mukaanlukien.

Thunderbirdiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.mozillamessaging.com/en-US/thunderbird, josta sen saa ladattuakin. Add-oneja löytyy osoitteesta https://addons.mozilla.org/en-US/thunderbird.

Suuri selainvertailu – Osa 7: Google Chrome

Google Chrome on selainten joukossa uusi tulokas. Lähtökohtana sen suunnittelussa ovat olleet keveys ja nopeus, mutta kuitenkin tarvittavalla toiminnallisuudella, kuten Googlen tuotteilla on tapana. Ominaisuuksia ei löydykään niin runsaasti kuin monista muista selaimista, mutta lisäosilla tilannetta saa muutettua.

Mihinkään suurempiin ongelmiin en lyhyen testirupeaman aikana törmännyt. Minulle jäi kuitenkin vaikutelma, että selain ei ole vielä aivan valmis ja tulee näin ollen paranemaan ajan myötä. Kohtaamani ongelmat olivat pääasiassa henkilökohtaisista mieltymyksistä johtuvia, mutta jotakin pientä yleisemmän tason ongelmaa löytyi.

Hyvää ja huonoa

Yleisesti ottaen Chrome toimi nopeasti, mutta harmillisen usein toiminta tuntui sivua ladatessa pysähtyvän kokonaan. Odotus ei ollut pitkä, mutta häiritsevä, koska mitään ei näyttänyt tapahtuvan. Tämä voi johtua myös testiympäristöstäni, mutta on mahdollisesti ongelma yleisemminkin.

Mitään erityisen hyvääkään en Chromesta löytänyt, mutta kokonaisuuten olin varsin tyytyväinen. Inline search, eli Find-toiminto, joka etsii merkkijonoja sivulta, oli siitä mukava, että näytti osumien kokonaismäärän sivulla. Hyvä oli myös helppokäyttöinen palautesysteemi, jonka avulla selaimen toimintaa kehitetään.

Kannattaako kokeilla?

Chromella on oma kasvava käyttäjäkuntansa. Aiheesta kiinnostuneelle voin kokeilemista suositella, mutta muille suosittelen vielä odottelemista, kunnes lastentaudit on saatu kuriin ja Chrome on varteenotettava kilpailija selainmarkkinoilla. Sellainen siitä melko varmasti on tulossa, mutta aikataulua on hankala arvioida. Lonkalta heittäisin arvion, että vuoden päästä Chrome on jo jokseenkin kypsä tuote ja kannattaa huomioida tosissaan.

Lopuksi

Testaamani versio oli 4.1.249.1064. Sen voi ladata osoitteesta www.google.com/chrome, jossa aiheeseen voi perehtyä tarkemminkin. Liitän mukaan vielä muistiinpanoni testin ajalta, josko niistä sattuisi olemaan hyötyä jollekin.

Google Chrome testiraportti

Softasuosituksia

Silloin tällöin kaipaa ohjelmaa, jota ei ole ennen käyttänyt. Yksi hyvä lähtökohta ohjelman valinnalle on suositus suunnasta tai toisesta. Nämä suositukset ovat hyväksi todettuja, vaikka muitakin hyviä löytyy. Kaikista löytyy Windows-versio, mutta monesta löytyy versioita muihinkin ympäristöihin. Listalla mainitun asian lisäksi ohjelmat tekevät usein paljon muutakin. Pääosa ohjelmista on ilmaisia kotikäytössä.

CD/DVD-polttosofta: Nero 9 Lite

Instant Messenger: Miranda IM Tämä ei ole yksinkertaisin, mutta monipuolisesti säädettävissä ja toimii lukuisissa eri IM-verkoissa.

Internet-selain: Pale Moon, jos vain rauta tukee. Muuten Mozilla Firefox.

Koodekit: K-Lite Codec Pack Standard on hyvä versio, Basic vanhempaan koneeseen ja Full, jos videot eivät muuten toimi. Pakettiin kuuluu myös Video player: Media Player Classic.

Kuvankäsittely: Adobe Photoshop (maksullinen)

Kuvien katselu: IrfanView Muista myös plugins-paketti.

Mp3-soitin: Winamp Lite-versio on hyvä valinta, jos ei kaipaa "ylimääräisiä" ominaisuuksia.

Pakkausohjelma: WinZip

PC Virtualisointi: VirtualBox Muista myös VMware Converter fyysisen koneen konvertoimiseen virtuaaliseksi.

PDF-lukija: Foxit Reader

PDF-tulostin: CutePDF Writer

Sähköposti: Mozilla Thunderbird tai  Microsoft Outlook (maksullinen)

Toimisto-ohjelmat: Go OpenOffice tai Microsoft Office 2007 (maksullinen)

Virtuaaliromppuasema: Daemon Tools Lite

Virustorjunta: Avast! Free Antivirus tai Symantec/Norton AntiVirus (maksullinen)

Varmuuskopiointi: GFI Backup home edition

Tiedostojen ja hakemistojen nimeämiseen sekä id3-tagien korjailemiseen kaipaa apua, kun käsittelee suuria määriä tietoa. Magic File Renamer auttaa silloin. Testiversio on ilmainen (rajoittunut), mutta täysversioista joutuu maksamaan.

Suuri selainvertailu – Osa 2: Miksi?

Miksi vaihtaa selainta tai edes perehtyä aiheeseen

Käyttämäsi selain ei välttämättä ole paras vaihtoehto juuri sinulle. Seuraamalla tätä artikkelisarjaa selviää monia hyviä syitä, miksi harkita selaimen valintaa vielä toisenkin kerran. Et osta autoakaan sillä perusteella, että kunhan siinä on neljä pyörää, ratti ja sillä pääsee paikasta toiseen. Jokin syy saa sinut valitsemaan tietyn merkin, mallin tai yksilön. Sinulle sopivan selaimen valitsemalla työskentely sujuu helpommin, mukavammin ja tehokkaammin. Ainakin alkuvaikeuksien ja pienen opettelun jälkeen.

Pitkiä ja tylsiä juttuja? Ei kaikkea tarvitse lukea kokonaan. Silmäile vain otsikot läpi ja perehdy tarkemmin juuri sinua kiinnostaviin kohtiin.

Entä jos en halua vaihtaa selainta

Tarkoitus ei ole pakottaa ketään vaihtamaan selainta, mutta on silti hyödyksi tietää minkälaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Suosittelen siltikin varmistamaan, että selaimesi on viimeisin (mm. toimivin ja tietoturvallisin) versio ja pitämään huolta, että päivitykset tulevat hoidetuksi myös jatkossa. Tehtävä on helppo automatisoida vaikka kokonaan. Et ole vastuussa pelkästään omasta tietoturvastasi, vaan myös muiden ihmisten, kuten toisten Internetin käyttäjien ja ystäviesi, joiden yhteystietoja ja muita mahdollisesti arkaluontoisia tietoja koneeltasi tai käyttämistäsi palveluista löytyy.

Vaihdanpa selainta tai en...

...niin suosittelen joka tapauksessa käymään ainakin kaikki selaimesi asetukset läpi. Kun hankit uuden kodinkoneenkin, niin purat sen luultavasti paketista, etkä säilytä sahaa ja vasaraa tiskikaapissa. Autostakin käytät varmaan kaikkia vaihteita, etkä pelkästään kakkosta. On varmasti hyödyllistä tutustua työkaluun, jota käyttää. Manuaalin tai muiden ohjeiden selaaminen ei ole huono ajatus.

Kannattaa myös opetella tuntemaan selaimensa kaikki ominaisuudet ainakin siinä määrin, että pystyy hyödyntämään itselleen tarpeelliset niistä. Erilaisilla laajennuksilla saa selainten toimintaa muokattua, niistä voi olla merkittävääkin apua.

Tietoturvaa ja tylsiä teknisiä yksityiskohtia? Näillä on todellista merkitystä ja niiden määrä on pyritty karsimaan minimiin unohtamatta kuitenkaan olennaista.

Onko tämä kaikki vaivan arvoista? Osaanko minä?

On selvää, että aiheeseen perehtyminen on enemmän tai vähemmän hyödyllistä. Onhan siinä tietysti oma vaivansakin, varsinkin kun vastaan tulee paljon teknisiä asioita. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää ja epäselvyydet voi selvittää kysymällä. Se, onko tämä kaikki vaivan arvoista, riippuu kuitenkin itsestäsi. Lisääntynyt tietämys ja osaaminen tehostavat työskentelyä. Minun mielestäni tämänkaltaisiin perusasioihin perehtyminen on aina vaivan arvoista. Tämä ei myöskään ole mitään rakettitiedettä, vaan aivan tavallisille tietokoneen käyttäjille tarpeellista tietoa. Jos osaamisen suhteen tulee ongelmia, niin ne pystytään kyllä selvittämään. Osaat sinä.

Mitä aiheita artikkelisarjassa käsitellään

Kaikki yleisimmät ja tunnetuimmat selaimet käydään läpi yksitellen. Näillä näkymin erilliset artikkelit ovat tulossa myös seuraavista oleellisista aiheista: nopeus, käytettävyys, tietoturva ja tekninen toimivuus. Loppuyhteenvetona lienee paikallaan suorittaa jonkinlaista vertailua. Käyttäjien erilaisten tarpeiden takia ei yksiselitteistä paremmuusjärjestystä voida selaimille määritellä, mutta on varmasti tekijöitä, joita on helpompi verrata.

Artikkelin osia ei julkaista numerojärjestyksessä. Kuten ehkä olet jo huomannut, osa 11 on julkaistu osan 1 jälkeen. Tämä siksi, että tällainen kiertely ja kaartelu aiheen ympärillä alkaa pitkästyttämään, jos ei välillä pääse käsiksi varsinaiseen asiaan. Näillä näkymin sarjassa tulee olemaan 14 osaa, mutta tilanne voi vielä muuttua.

Palautetta otan vastaan erittäin mielelläni ja sen perusteella muokataan tarpeen mukaan myös kirjoitusten aiheita ja sisältöä. Blogin kommentit ovat tietysti sopiva foorumi aiheesta keskustelemiseen, mutta minuun voi ottaa yhteyttä myös henkilökohtaisesti. Artikkelin alareunasta löytyy sähköpostiosoite.

Ilmainen Office – OpenOffice

Yhtenä tärkeimmistä tavoista hyödyntää tietokonetta pidetään mahdollisuutta kirjoittaa asiakirjoja. Monille ovat tarpeellisia myös taulukkolaskenta, esitysgrafiikka ja tietokannat. Tällaisiin tarkoituksiin soveltuvat toimisto-ohjelmistopaketit (office suite), jotka sisältävät useita eri ohjelmia eri käyttötarkoituksiin.

Markkinoilta löytyy useita erilaisia office-paketteja. Niillä on paljon yhteistä, mutta myös monia merkittäviäkin eroja. Tutustumme nyt OpenOfficeen.

OpenOffice

Mikä tekee OpenOfficesta hyvän vaihtoehdon moniin eri käyttötarkoituksiin? Se on melko laaja ohjelmistopaketti, joten tarve asentaa yksittäisiä ohjelmia eri tarkoituksiin on vähäisempää. OpenOffice ei myöskään maksa mitään. Tämä on monelle kotikäyttäjälle ratkaisevan tärkeä valintakriteeri.

Monet pikkuasiat puoltavat OpenOfficen käyttöä. Niiden merkitys on usein melko henkilökohtainen, mutta käydään kuitenkin olennaisimmat läpi.

Käytön helppous on tietysti melko merkittävä tekijä. Uuden ohjelmiston opettelemisessa on oma vaivansa, mutta OpenOfficessa en pitäisi tätä kovinkaan merkittävänä ongelmana. Mielestäni siirtymisessä Microsoft Office 2003:sta 2007:aan oli enemmän uutta opeteltavaa kuin OpenOfficessa.

Tunnetuimmat paremmuustekijät

OpenOfficen paremmuutta kilpailjoihin, erityisesti Microsoft Officeen nähden perustellaan usein seuraavasti.

Avoimen lähdekoodin ohjelmisto. On hieman kyseenalaista, onko tuo etu vai haitta, mutta ainakin se on erilainen toimintatapa kuin Microsoftilla. Siitä on varmasti omat etunsa, mutta myös omat haittansa.

OpenOffice toimii Windowsissa ja Linuxissa. Sen voi asentaa myös muistitikulle tai optiselle levylle, jolloin se on käytettävissä muuallakin kuin omalla koneella.

Ohjelmiston keveys. OpenOffice käyttää kohtuullisen vähän tietokoneen resursseja. Osittain tämä johtuu siitä, ettei siinä ole aivan niin paljon ominaisuuksia, kuin joissakin kilpailijoissa. Ainakin turhat ominaisuudet tekevät ohjelmistosta raskaan ja vaikeamman käyttää. Luonnollisesti keveys tarkoittaa myös nopeutta.

Sopiiko OpenOffice juuri minulle?

On syitä miksi valita OpenOffice, mutta on myös syitä valita jokin toinen office-ohjelmisto. Jos käytössäsi ei ole mitään office-ohjelmistoa vaikka tarvetta olisi, niin OpenOffice on ainakin yksi hyvä vaihtoehto. Ainakaan hinta ei ole este kokeilulle.

Entä jos on tottunut käyttämään jotakin toista office-tuotetta? OpenOffice tukee useita tiedostomuotoja mukaanlukien MS Office 2007:n uudet tiedostomuodot. Eli kyllä ne vanhat dokumentit saa kohtuullisen hyvin toimimaan myös uudessa ympäristössä. Kokemukseni mukaan ongelmia esiintyy lähinnä taulukoissa, joissa on runsaasti makroja tai muuta erikoisempaa toiminnallisuutta. Samoin muotoiluja saattaa joutua tekemään joskus uusiksi, mutta itse data kyllä siirtyy varsin sujuvasti. Kannattaa muistaa myös, että ainakin Microsoftilta löytyy katseluohjelmat useimmille heidän ohjelmistojensa käyttämille tiedostomuodoille. Tällaisia ovat esimerkiksi Word-, Excel- ja PowerPoint Viewer, jotka voi hakea ilmaiseksi webistä.

Kieliongelmia tuskin tarvitsee murehtia. OpenOfficesta löytyy versiot lukuisilla kielillä suomi mukaanlukien. Myös tavutus- ja oikolukutyökalut eri kielille löytyvät.

Tukipalveluita ei tietenkään ole saatavilla samalla tavalla kuin maksullisille ohjelmistoille, mutta enpä ole koskaan kuullut kenenkään niitä käyttävän. Valmistajalla on laaja foorumi, josta apua voi etsiä ja kysyä. Tietysti myös Internetin hakukoneet ja muut foorumit voivat olla avuksi.

Mitä ohjelmia OpenOffice sisältää?

Pakettiin kuuluu tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, esitysgrafiikka-, grafiikka- ja tietokantaohjelmat. Yksi mahdollisesti merkittävä puute on sähköpostiohjelman puuttuminen.

Mistä OpenOfficen saa?

OpenOfficesta on saatavilla useita erilaisia versioita. Haluan nostaa esiin kaksi vaihtoehtoa.

"Virallinen" versio ja tukipalvelut löytyvät osoitteesta www.openoffice.org. Versiossa on kuitenkin joitakin puutteita lähinnä eri toimintojen lisenssien maksullisuuden johdosta.

"Parempi, nopeampi ja ilmaisempi" versio on Go OpenOffice, joka löytyy osoitteesta go-oo.org. Suosittelen tätä versiota, mutta on otettava huomioon, että kokemukseni molemmista on varsin vähäistä.